Kiipeily on tunnetusti ystäväintensiivistä puuhaa. Kaikki maailman huipuista harrastajiin hokee kuinka parasta lajissa on ihmiset ja oikeastaan vain teknosoolo on yksinäisten susien suosima harvakansainen alalaji. Kaikki muu touhuaminen boulderoinnista pitkiin jääreitteihin on poikkeuksetta parempaa tai ylipäätään edes mahdollista jonkun toisen …
Avainsana: Feelings
Weekend Warrior
Sacramento, Kalifornia Kello on 3:50. On maanantai. Olen hereillä. Verhojen raosta kajastaa viereisen huoltoaseman neonvalojen kajo. On liian aikaista nousta, mutten saa enää unta. Katoan maailmaan, jossa uni ja valveillaolo eivät enää tunnista toistensa rajoja. Yritän venytellä, mutta kokolattiamatto tuntuu …
Elämän kevät
Vielä pari päivää sitten kiukuttelin itku silmässä elämän kohtuuttomuutta. Sain hiljan tiedon selkävaivojeni uusiutumisesta ja kadehdin kaikkia, joiden vaivat juuri sillä hetkellä vaikuttivat omiani vähäpätöisemmiltä. Olin tuntenut oloni pitkästä aikaa vahvaksi. Menin kuitenkin taas rikki, enkä enää tiennyt mihin olin matkalla. …
Vuoden Päivät 2017
Varoitus: Postaus on pitkä ja sisältää selfien. Tiivistelmä: Seikkailurikasta vuotta 2018! Jäähakut pilkistää junan hattuhyllyllä olevasta kiipeilyrepustani ja olen matkalla Paloheinään Suomen Alppikerhon uuden Mikstaseinän avajaiskisoihin. Olo on hilpeä, vaikka kiipeilymetrejä on takana tavallista paljon vähemmän enkä ole koskaan ennen …
Mordor Spur
Puristin käteni nyrkkiin. Kävin mielessäni läpi strategiaa, jolla voittaisin Kivi-Paperi-Sakset ja pääsisin köyden terävään päähän. Olin lukenut jopa tutkimusta parhaasta KPS-taktiikasta, mutta nyt pää löi tyhjää. Pelin panoksena oli Mordor Spurin kruksi – ”En Fisura Ancha”. Leveä halkeama, joka me …
Matkustamisen vaikeudesta
”It is not the mountain we conquer, but ourselves” totesi jo Sir Edmund Hillary aikoinaan kun kiipesi ensimmäistä kertaa Everestille. Kiipeily on vahvasti yksittäisen ihmisen pyrkimystä nähdä, elää ja kokea. Ja silti teemme sen osana yhteisöä ja ympäristöä. Yosemitessa mietin …
Vuoden Päivät 2016
Tarinoidessani blogini ensimmäisen Vuoden Päivistä olin yhä kuin lempisatuni viaton Liisa. Elin unelmieni ihmemaassa ja olin hullaantunut seikkailun kepeydestä, sekä uusista ihanista ystävistä. Rakastin kiipeilyä ja kaikkea mikä siihen liittyi. Olin humaltunut korviani myöten ja elin kaikista menneistä kiipeilyvuosista huolimatta edelleen …
Unelmia ja pilvenhattaroita
Syksyn kylmä tuuli lyö sadepisaroita ikkunaan. Päivät on jo lyhyitä, eikä aamut enää oikein kunnolla kirkastu. Mennyt kesä alkaa olla vain taakse jääneitä muistoja ja tulevaan talveen tai syksyn reissuihin on vielä aikaa. Ulkona on mustaa, mutta onneksi syksyn synkeyden voi valaista unelmilla tulevista seikkailuista. Unelmia on …
Helvetestinden
Kerrottuani mun ja Emman Baugenille päättyneistä seikkailuista Ersfjordtraversella yks sellanen perinteisen komea helsinkiläispoika tokas mulle, että sä taidat olla aika mukavuudenhaluinen neitokainen. Sillä hetkellä allekirjoitin kommentista jokaikisen sanan. Olin ottanut pakkeja enemmän, kuin kehtaan koskaan edes myöntää. Paklenican Klinillä oli …
