Mua hymyilytti. Olin satumetsässä, tykkylumisten lapin noitien ja haltijoiden ympäröimänä. Pakkanen nipisti ja sormia paleli, mutta aurinko lämmitti kasvoja pikkuhiljaa alkavan kevään merkiksi. Lumikengät halkoi kevyesti tunturirinteen liki koskematonta hangen pintaa ja edessäni avautui todellinen talven ihmemaa, Riisitunturin Kansallispuisto. Kiipeilyreissuilla ei aina malta antaa aikaa …
Euroopan Pitkiä Reittejä
Mä rakastan kiivetä pitkiä reittejä. Kivet, puut ja purot loittonevat kun köydenpituus toisensa jälkeen jää taakse. Maankamarasta tulee toinen horisontti, joka on metri metriltä kauempana, kaukana jalkojen alla. Korkealla maan pinnan yläpuolella mun helppo keskittyä vain olennaiseen – seuraavaan liikkeeseen, tuleviin ja menneisiin varmistuksiin …
Korouoma
Sanovat, että putousjään kiipeäminen on aina vain sitä samaa. Yhtä loputonta hakkujen paiskomista jäähän, jokainen liike edellisen toistoa. Siirrä jalkaa, toista, swingaa vasen, oikea ja anna mennä kunnes pelottaa niin paljon, että on aika ruuvata. Työnnä ruuvi alkuun ja kierrä …
Access in Finland
Tärkeitä asioita. Mä kirjoitan blogia kiipeilystä ja retkeilystä Suomessa ja lähialueilla. Se tekee musta jonkinlaisen pienimuotoisen suomalaisen kiipeilymedian ja siispä koen tärkeäksi kirjoittaa välillä muutakin kuin runoja unelmista, vapaudesta ja ystävyydestä. Luin pari viikkoa sitten Bohuslänin FB-sivuilta Hallindenin, Hallindens Klackin …
Vuoden päivät
Se oli yks niistä monista lapsuuden jouluöistä Rovaniemellä, kun Radio Mafialla soi postikortein annetuilla äänillä kasattu biisien Top 500. Istuin omassa huoneessani, ja jossain listan kohdalla kymmenen soi Metallican One. Eteläisen Lapin sysimustalla taivaalla loimusi mitä upeimmat revontulet. Tai niin mä sen ainakin …
Angels Landing
Juokse kuin tuuli, anna jalkojesi kuljettaa yli kivien, kantojen ja purojen. Kiiruhda ylös ja alas pitkin mäkisiä vaaroja tai vuorenrinteitä. Valppaana, kuin tanssija metsän haltijoiden keskellä. Loikkaa kiven reunalle, askella eteen ja sivulle. Anna polun viedä mennessään, ihan vain hiukan varovasti, ettet liukastu juureen, mutaiseen polunpätkään tai kasaan …
Jordania
Jos nyt kirjoittaisin Jordaniasta, kirjoittaisin siitä, kuinka kasvoin siellä kiipeilijänä ainakin metrin. Kuinka opin kantamaan vastuuta paikassa, jossa ei olisi ollut ketään pelastamassa. Kirjoittaisin tulen punaisesta hiekasta, kylmistä öistä, ja siitä kuinka söin kilokaupalla Snickersejä, että saisin tarpeeksi energiaa, kun Wadi Rumin …
Bohuslän
Puristan vasemman käden sormet yksitellen hieman kaarevalle otteelle. Lukitsen ranteeni ja tunnen kuinka liike kulkee sormista käsivarren kautta olkavarren lihaksistoon kuin täydellinen aalto. Kurotan oikean käden kohti pitkällä edessäni olevaa kallionreunaa, joka näyttää hyvältä. Toivon sen olevan hyvä. On kuin olisin lähtenyt lentoon, …
Uskomaton Vuorokausi
Lauantai 19.09. Kustavi. Kello 06:00. Takana 0 reittiä. Matin vene lipuu hitaasti kohti rantalaituria. Me istutaan Emman kanssa selät vastakkain, katsellaan auringon nousua ja kuiskaillaan hiljaa toisillemme, kuinka tästä on varmasti tulossa aivan mahtava päivä. Aamuinen usva hyväilee vielä viileää meren pintaa ja vatsanpohjassa kihelmöi. …
Olhava
Kasvoni heijastuvat pikimustasta Olhavanlammesta. Sinisten silmien alla näkyy nauru ja valvotut yöt, vaaleassa ihossa uurtuu aurinko ja tuulessa vietetyt tunnit. Olen elänyt, tehnyt valintoja ja veden pinnasta näen kaikki ne taakse jääneet päivät, joista yhtäkään en vaihtaisi pois. Ne arjen ilojen ja syvien surujen tuomat …
