Portaledge. Porttis. Port-A-Ledge.
Hieman hitaana likkana oivalsin vasta nyt, että portaledge on tosiaan Port-A-Ledge eli kotoisasti vaikkapa mukana kuljetettava tai kannettava hylly. Sinänsä loogista, telttamainen portaledge nimittäin otetaan mukaan yleensä silloin, kun reitillä ei ole luonnollisia hyllyjä (ledge) nukkumiseen.
Emma lowering our tent. I was more than happy learning this stuff on the ground and not 300 meters high up a wall.
Mulla ei ole vielä ollut riittävästi intoa lähteä reitille, jossa tarvitsee oikeasti nukkua porttiksessa. Vuorilla on toki tullut uinuttua vahingossa, mutta porttis on sen verran painava kapine, ettei sitä oteta mukaan kaiken varalta – siihen tarkoitukseen sopii paremmin pienen pieni avaruushuopa.
Rapping down to camp. I was afraid I’ll drop my shoes. Or my phone. Or both.
Useamman päivän nousut kuitenkin siintää jossain siellä kaukaisimmissa unelmissa ja mikä olisikaan parempi tapa viettää synttäripäivää kuin harjoitellen porttiksessa nukkumista Suomen Yosemitessa eli Repoveden Kansallispuistossa.
Viritimme porttiksen hämärän laskeutuessa legendaarisen Kantin yläankkuriin ja laskeuduimme alas unten maille. Yöllä täysikuu heijastui vedenpinnasta ja makuupussista pilkisti kirkkaana loistava Otava. Ja minä nukuin paremmin kuin aikoihin.
Never gets too old 💙 Photos of me by Emma.
