Sunnuntaialpinistin Harjoittelu

Mennyt viikonloppu oli siitä harvinaislaatuinen, ettei minulla ollut mitään ohjelmaa. Meninkin fiiliksen mukaan ja päädyin avantouimaan, polkulenkille, boulderoimaan, kuntosalille, jääkiipeilemään ja ihanan rentouttavaan joogaan. Samalla sain kimmokkeen kirjoittaa ”muutaman” sanan harjoittelustani.

Yksi tärkeimmistä havainnoista treeneissäni on ollut omien tavoitteideni tunnistaminen. Kun ihmiset ympärillä ja sosiaalisessa mediassa kohkaavat crossfitistä, oman sporttitasonsa nostamisesta, maratoneista, jääkiipeilyn SM-kisoista tai sunnuntaikävelyistä on helppo kerätä angstia siitä, että pitäisi tehdä enemmän jotain (wodeja, vetää leukoja, juosta pitkiksiä, potkia vaneria, ulkoiluttaa koiraa..) vaikka se ei välttämättä palvele omia unelmia millään tasolla.

Treeni-42

Staring at a wall in Oslo Klatercenter. In the cover photo (taken by Arno) I’m staring at Stora Blåmannen – one of my many ultimate goals/dreams. Pic by Lea.

Liikkumiseni kolme pääasiallista tavoitetta ovat

  1. Kehon ja mielen hyvinvointi
  2. Hyvä alppikiipeilijän seikkailukunto
  3. Tekninen kehitys kiipeilijänä

Tavoitteet on listattu tärkeysjärjestyksessä. Vaikka tavoitteista ensimmäinen – kehon ja mielen hyvinvointi – on suoranainen klisee, sen sisäistäminen on ollut itselleni hyvin merkittävää. Esimerkiksi kaikenlainen pakkomielteily kiipeilyn teknisestä kehityksestä voi vaikuttaa negatiivisesti mieleni tasapainoon, vaikka se saattaisikin edistää minua kiipeilijänä. Pyrin siis aina pitämään kehon ja mielen hyvinvoinnin etusijalla.

Tekninen kehitys kiipeilijänä tarkoittaa minulle kiipeilytekniikan kehittämistä sekä köysitekniikkaosaamisen parantamista. Ennen vannoin lähinnä halkeamien ja jäiden nimeen, mutta nykyään pyrin kiipeämään myös boulderia. Tavoitteeni onkin tällä hetkellä lähinnä ylläpitää kiipeilykuntoa ja monipuolistaa teknistä osaamistani. Melko tavallisella viikolla minulla tulee 1-2 kiipeilykertaa ulkona jäillä sekä 1-2 kertaa sisällä köydellä ja boulderilla. Koska minulla ei ole mahdollisuutta nostaa kiipeilykertojeni lukumäärää, yritän hyödyntää kiipeämäni ajan tehokkaasti. Kiipeänkin nykyään systemaattisemmin – projektoin vaikeampia, etsin reittejä joilla voin vahvistaa teknisiä heikkouksiani ja lähetän helpompia, jotta saisin myös onnistumisen elämyksiä. Kyselen myös rohkeasti betaa eri reiteille liikepankkini kasvattamiseksi.

Tärkeimpänä motivaatiotekijänä kiipeilyyn minulla toimii kiinnostus lajia kohtaan. Asia voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta jos liikkuminen ylipäätään tuntuu ylivoimaiselta se voi tarkoittaa, ettei laji tai lajin osa-alue ole ehkä se omin juttu. Arkiliikunnassa on usein tärkeämpää tehdä asioita, jotka on kiinnostavia ja mukavia, koska oleellista on itse liikkuminen. Minä rakastan kiipeilyn liikekieltä sekä pohdin mielelläni köysitekniikoita, kiipeilyn psykologisia osa-alueita tai reittien logistiikkaa.

Oman kiipeilyn kehittämisen hahmotteluun suosittelen kotimaisten kiipeilylegendojen Juha Ollin, Sampo Kiesiläisen sekä Jorma Käyhkön teosta Kiipeilyn Harjoittelu.

Kesa-3

Rest and recovery are VERY important. And so is coffee.

Tavoitteeni hyvästä alppikiipeilijän seikkailukunnosta sisältää kaksi eri alatavoitetta. Ensisijainen tavoitteeni on valmius suoriutua pitkistäkin koettelemuksista vuorilla. Toinen tavoitteeni on kyky sanoa KYLLÄ! monenlaisille seikkailulle lyhyelläkin varoitusajalla. Kaltaiseni sunnuntaialpinistin tapauksessa tämä tarkoittaa sellaista henkistä ja fyysistä suorituskykyä, jonka turvin pystyn kiipeämään pitkän reitin, suoriutumaan siihen liittyvästä logistiikasta riittävin turvamarginaalein sekä palautumaan seikkailusta kohtuullisessa ajassa. Kiipeilyn ohella pitkät reitit vaatii lähestymisiä painavan repun kanssa, loputtomalta tuntuvaa köysien käsittelyä sekä riittävää henkistä kestävyyttä. Yksinkertaistetusti hyvää yleiskuntoa.

Ylläpidän seikkailuvalmiuttani kiipeämällä aika ajoin suuria määriä kerralla, polkujuoksulla sekä Yö-Rogainingin ja Jukolan viestin kaltaisilla tapahtumilla, joissa voin helposti yhdistää pienen kärvistelyn ja hauskanpidon ystävieni kanssa.

Lisäksi kävin hiljan Polte-salin yhteydessä toimivalla Testaus- ja kuntotutkimusasemalla mittauttamassa oman hapenottokykyni sekä aerobisen ja anaerobisen liikunnan sykerajat. Menin testiin lähinnä uteliaisuudesta, mutta nyt tiedän paremmin, miten voisin kehittää peruskuntoani edelleen. Se tosin tarkoittaisi ajan ja motivaation löytämistä pitkille 3-4 tunnin juoksu- tai hiihtolenkeille matalalla sykealueella.

Treeni-41

Night Rogaining (yes, picture is taken at 2 am) is a good way to have fun, practice endurance and get used to suffering in a controlled environment.

Kehon ja mielen hyvinvoinnissa on taas kyse kokonaisuudesta, jossa alppikiipeilijän seikkailukunto ja tekninen kiipeilyosaaminen ovat merkittävässä osassa. En osaisi edes kuvitella elämääni ilman niitä aamun auringonnousuja, joina nappaan repun mukaani ja suuntaan ystäväni kanssa pitkälle ja haastavalle reitille. Kehon ja mielen hyvinvointi sisältää kuitenkin paljon muutakin. Tällä hetkellä teen 1-2 kertaa viikossa pääosin olkapäiden kunnon parantamiseksi kehitetyn kuntosaliharjoitteen. Ohjelma on tarkoituksella lyhyt, jotta voin yhdistää sen sisäkiipeilykertoihini. Aiemmin vihasin salitreeniä, mutta jouduin pyörtämään pääni, että kehoni kestäisi paremmin kiipeilyn aiheuttaman kuorman. Venyttely/jooga taas parantaa liikkuvuuden lisäksi mieleni hyvinvointia. Lyhytkin jooga (10-20 min) edes kerran viikossa rauhoittaa.

Treeni-30-3

Yoga/streching builds flexibility and balances chaos. Though admittedly here I’m not really doing yoga. Just posing at the serene Kolovesi National Park.

Harjoittelutapojani ja -määriä ohjaa melko pitkälti rutiinit, tasapaino ja vaihtelu.

Rutiineilla pyrin siihen, että kiireisestä arjesta huolimatta pidän kiinni tietyistä asioista. Pidän työstäni, mutta se on ajoittain raskasta ja toisaalta taas vie helposti mukanaan jos en laita itseäni etusijalle. Siispä boulderoin melkein joka tiistaiaamu ja kiipeän köydellä joka torstai. Rutiineissa tärkeää on, että niihin palaa. Jos rutiini katkeaa vaikkapa sairauden tai matkan takia, pyrin takaisin rytmiin heti mahdollisuuden salliessa. Muuten unohdan koko homman viikkokausiksi jonnekin kiireiden loputtomaan suohon.

Tasapaino tarkoittaa minulle sitä, että jos elämässä on muuten raskasta vähennän liikunnan aiheuttamaa kuormaa ja kevennän harjoitteluani joskus selkeästikin. Tällöin käyn ennemmin vaikkapa kevyellä kävelyllä kuin juoksulenkillä. Olen oppinut tasapainon tarpeen kantapään kautta. Elämän eri osa-alueiden kuormittaessa rankka fyysinen rasitus pahentaa kehon ja mielen kokonaiskuormaa. Tasapainoon liittyy oleellisesti myös lepo ja palautuminen. On tärkeää antaa keholle ja mielelle aikaa toipua arjen rasituksista ja fyysisestä kuormituksesta.

Vaihtelu taas pitää mielen virkeänä ja ylläpitää harjoittelumotivaatiota. Yksinkertaisimmillaan se voi tarkoittaa jotain hauskaa sisäkiipeilypeliä, mutta myös tavallisesta poikkeavaa lenkkipolkua, tanssituntia, murtsikkaa, päivää Pinsiössä tai viikon laskureissua.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin pitää hauskaa. Ja joskus on ihan hyvä ajatus heittää päivän tai viikonkin ohjelma roskakoriin ja mennä kaverin kanssa vaikkapa viinilasilliselle.

Harjoittelun iloa! Kevät tulee kohta!

Treeni-40

#lapatuki