Mordor Spur

Olin puristanut käteni nyrkkiin. Kävin mielessäni läpi strategiaa, jolla voittaisin Kivi-Paperi-Sakset ja pääsisin köyden terävään päähän. Olin lukenut jopa tutkimusta parhaasta KPS-taktiikasta, mutta nyt pää löi tyhjää. Pelin panoksena oli Mordor Spurin kruksi – ”En Fisura Ancha”. Leveä halkeama, joka me molemmat haluttiin kiivetä.

DSC08714

Meillä on käytössä monta eri tapaa, joilla päätämme kuka liidaa mitä. Suvi on yleensä vahvempi teknisessä otekiipeilyssä ja minä taas halkeamissa. Vuosien varrella vahvuudet on kuitenkin tasoittuneet ja yritämme jakaa köydenmitat mahdollisimman tasaisesti. Välillä kiipeämme blokeissa, välillä vuorovedoin. Tällä kertaa jätimme päätöksen reitin alle. Kivi-Paperi-Sakset saisi ratkaista päivän kulun.

Än-yy-tee-Nyt. Kahdet sakset. Uudestaan. Än-yy-tee-Nyt. Kivi ja paperi.

Mun Kivi-Paperi-Sakset -säkä on yleensä ollut surkea. Ainoa KPS, jonka olen koskaan voittanut, oli Bohuslänin Laybacksbrickanilla ja siitäkään en ole ihan varma miksi edes pelasin. Vasta riemuittuani tajusin voittamisen tarkoittavan, että mun pitäisi yrittää saitata yksi Bohuslänin brutaaleista offareista.

Mordor Spurilla mä tahdoin liidata. Ja se oli mun käsi joka oli paperia.

DSC08824

Henna taking us chickens a top rope on a single pitch near the dam. Thanks Henna!

IMG_4905

Olimme odottaneet sopivaa sääikkunaa jo useamman päivän. Saavuin Pyreneille myöhässä, sateiden jo saavuttua Aigüestortesin kansallispuiston ylle. Taüllin kylässä paistoi aurinko, mutta tummat pilvet viipyivät Pyreneiden vuoriston yllä. Tarinoimme kesän suloisimmista seikkailuista, joimme kahden euron viiniä ja huvittelimme kääntämällä Googlella espanjankielistä topoa. Joutilaisuus täytti vuorokauden tunnit, kun odotimme Cavalliers-padon takana olevan alppimaiseman avautumista.

Suvi oli puhunut mulle Pyreneistä jo pidemmän aikaa. Kuten yleensä, mut oli helppo houkutella mukaan näyttämällä kuvaa riittävän pitkästä graniittihalkeamasta. Itse reitistä en tiennyt juuri mitään. Paikallinen klassikko riittää kuitenkin usein kertomaan, että kiipeily tuskin on kovin huonoa. Mordor Spurin leveämmän luonteen tajusin kunnolla oikeastaan vasta päntätessäni topoa vielä kerran Joan i Ventosan majalla. Kirjassa luki selvästi, että ”bicoins y friends n 0,5 al 4 (repetir del 2,5-4)”.

Se tarkoitti, että ota isoja tuplat. Meillä oli vaan yhdet.

DSC08718

DSC08747

DSC08725

DSC08733

The lovely Joan i Ventosa alpine hut.

Uni alppimajoilla on monesti katkonaista. Nukkuvien ihmisten äänten luoma kakofonia sekä nousevan päivän unelmat pitävät hereillä syvälle korviin tungetuista korvatulpista huolimatta. Valvoin kerroslaverin kattolautoja tuijotellen. Yritin kuvitella Pyreneiden syvän tähtitaivaan majan avoinna olevan kattoikkunan taakse ja odottelin yön pimeyden vaihtumista aamuyön epävireisinä soiviksi herätyskelloiksi. Päivän koittaessa kymmenet salin kanssamme jakavat, kalsareihin pukeutuneet ihmiset vaeltaisivat aamiaiselle. Majallinen ihmisiä menossa kuka minnekin. Me matkalla Mordor Spurille.

Jostain syystä mua ei juuri jännittänyt.

DSC08750 2_edit

DSC08754

P1000876

One of the those moments when you realize you’ve walked for way more than an hour and got a huge field of boulder hopping between you and the route. Photo by Henna.

Jo reitin ensimmäinen köydenmitta oli leveämpi, mitä yhdellä kolmosella ja nelosella mukavasti liidaisi. Mun voittama KPS tarkoitti meidän logiikalla sitä, että Suvi aloitti ja linkkaisi pari ensimmäistä pitsiä. Mun vuoro tuli kolmannella köydenmitalla, jonka jälkeen vuorossa oli reitin odotettu kruksi, kutosen offari.

Alhaalta katsottuna Mordor Spurin kolmas pitsi vaikutti melko tavalliselta tuplahalkeamalta. Kuten aina, laitoin ständiltä lähdettyäni melko nopeasti kamalotin, vaikka kiipeily olikin aluksi helppoa. Siirsin jalan, toisenkin ja pohdin kumpi halkeamista kiipeäisi kauniimmin kunnes tajusin tuplahalkeaman olevan vain irrallisen kivipaasin luoma illuusio. Vitosta leveämmän offarin edessä oli useiden metrien korkuinen kapea graniittipyramidi, jonka hiljalleen huojuva huippu oli halkaisijaltaan vain senttien levyinen. Mordor Spurin henkinen kruksi ei ollutkaan himoitsemani neljäs pitsi, vaan kolmannen köydenmitan mystinen “El Piruli Paranoico”.

DSC08768

DSC08774

Suvi coming up the crux pitch of Mordor Spur. As you can see, very nice oversized granite crack! Mordor Spur had the least photogenic stands ever.

DSC08781

Mietin mielessäni, että jos kosken paasiin se saattaa tippua Suvin päälle.

Tai jos tipun sen terävä huippu voi lävistää mut kuin seiväs.

Tai sitten kaikki menee ihan hyvin.

Oon mä ennenkin liidannut köydenmittoja, joilla on jonkinlainen loukkaantumisriski (sori Äiti!) enkä mä nytkään tilannetta analysoituani mitään älyttömiä riskejä meidän hengen kanssa ottanut. Kovinkaan moni reitti ei kuitenkaan ole saanut mua samalla tavalla jälkikäteen pohtimaan miksi lopulta tein valinnan jatkaa kiipeilyä. Mietin, miksi välillä otan pakit, vaikka olisi täysin turvallista epäonnistua ja välillä taas jatkan tilanteessa, jossa tippuminen ei missään tapauksessa oli vaihtoehto.

P1000897

Two little fairies sending in the midst of Mordor. Pic by Henna.

Mordor Spurilla päätin kiivetä.

Keplottelin itseni kivipaasin taakse, puristin koko vasemman reiteni halkeamaan miltei lantiota myöten ja painoin olkavarren vasten graniittia kaikella mitä mulla oli antaa. Varmistin, että köysi kulki siististi ja vältin paasia kuin ruttoa. Liian monta metriä ylempänä, kun vihdoin löysin taas kunnollisia varmistuksia, laitoin kolme kamua miltei vierekkäin ja hengitin todella syvään. Olin mustelmilla, mutta ehjä ja elossa.

Mulla oli ollut aivan liian vähän kamaa.


DSC08765 2_edit

Mordor Spur follows the white line in the picture.

Esperó de Mordor / Mordor Spur (6a+/6b) on yksi itsenäistymisen kanssa kipuilevan Katalonian alppiklassikoista. Reitti sijaitsee Aiqüestortesin kansallispuistossa ja reitille lähestytään Joan i Ventosan alppimajalta. Majalle kävelee Cavallers järven padon parkkipaikalta reilut kaksi tuntia. Majalta on vielä parin tunnin matka itse reitille.

Teknisesti taidokkaammalle tai kovapäisemmälle liidaajalle Mordor Spurin kolmas köydenmitta lienee kuvaustani vähemmän sykähdyttävä. Reittiä ei kannata säikähtää, mutta suosittelen mukaan kahta kolmosta ja nelosta. Me saimme lopulta kalasteltua loppureitille ystäviemme ylimääräiset kamalotit. Reitin neljäs pitsi, josta me tarinan alussa pelattiin Kivi-Paperi-Saksia oli todella upeaa kruisailua. Yksi hienoimmista sopivasti kättä leveämmistä halkeamista, joita olen pitkillä reiteillä kiivennyt.

Niin siisti! Ja helppo varmistaa.

P1000894

Suvi’s got fish! No wait, Suvi’s got more big gear! Photo: Henna

Taüllin alueelta löytyy paljon pitkiä graniittireittejä sekä yhden köydenmitan trädi- ja sporttireittejä. Taüllista ajaa kohtuullisessa ajassa mm. Collegatsin seudun sporttireiteille. Montserratiin tulee ajomatkaa kolmisen tuntia ja Aiqüestortesin kansallispuisto toimisikin varmaan parhaiten kivana lisänä laajemmalle Espanjan roadtripille. Annan mielelläni lisätietoja tarvittaessa.

Ps. ”El Piruli Paranoico” kääntyy Googlella katalaanista ”The Paranoid Pyramid”. Käännös espanjasta antaa sanoiksi ”The Paranoid Loppipop”.


DSC08883

The sleeping dragon of Montserrat.