Senja

Vierii päivä, toinenkin, enkä vieläkään oikein tiedä, miten osaisin kuvailla Senjan tunnelmaa. Perinteiset latteudet syvän sinisistä vuonoista, helmen valkoisista vuorista ja reittien hienoudesta kuulostavat lopulta niin arkisilta. Senja on jotain enemmän kuin minun sanani.

Senja-14Senja-10Senja-39

Mefjordenin ja Ersfjordenin rannat tarjosivat elämäni ensimmäiset kosketukset talvialpinismiin. Olen talsinut ylös vuorille, könynnyt kesäisten alppireittien jäätikkölähestymisiä, kiivennyt pitkiä jääputouksia Rjukanissa ja yhden köydenmitan mikstaa Eteläisen Suomen harmaanhuuruisilla kalloilla, mutten ole koskaan kiivennyt oikeiden vuorien huipulle pitkin jäisiä ja lumisia kuruja.

Senja-32

Those days when you wake up from the back of your van, brush your teeth with a frozen toothbrush, tie-off both of your anchor screws in half way and battle away a few spindrifts you sort of start understanding people who vacation in Spain.

Oli hetkiä, jolloin tuntui siltä, etten uskalla kantaa vastuuta. Lopulta kuitenkin huomasin yhdisteleväni tietoja lapsuuden leikeistä lumisella Ounasvaaralla, vyöryturvallisuudesta ja menneiltä metreiltä kiipeilyreiteillä. Osasin. Ja uskalsin. Vein meitä eteenpäin. Rakastan sitä, kuinka vuorilla ei koskaan ole kyse pelkästään siitä, miten kovaa kiipeän. Vuorilla täytyy osata yhdistää kaikki vuosien varrella kertynyt kokemus niin, että me kaikki tultais kotiin väsyneinä, mutta hymyssä suin ja ehjinä.

Senja-33

Talvisilla vuorilla riskit on erilaisia, kuin kesäisillä kallioilla. Kurujen yllä vaanii lumivyöryjen vaara, varmistusten ja ständien laatu on joskus pelkän toivon varassa ja spindrift myllyttää kohdissa, joissa et millään haluaisi painaa päätä kohti jään tai lumen pintaa. Säät vuonojen välissä vaihtuu välillä nopeastikin ja talvisen päivän tunnit on ohi jo kauan ennen kun uskalsit edes pelätä niiden päättyvän.

Senja-35Senja-29

Mun suurin ongelma kiipeilijänä on tällä hetkellä nopeus. Tai sen puute. Ja se ei näy pelkästään pidemmillä talvireiteillä, joilla mua painaa vielä kokemattomuuden harmaa viitta. Nopeampi vauhti mahdollistaisi lopulta kokoani suuremmat unelmat. Mun haaveideni harjanteet ja vuoret ovat vielä saavuttamattomissa, koska mä olen liian hidas.

Senja-42Senja-62

Nopeutta on vaikea harjoitella. Ja lopulta kuitenkin melko helppoa. Hitaan päivästä löytyy sieltä täältä muutama ylimääräinen minuutti. Tai vartti. Jäinkö just ständille juttelemaan? Olinko miettinyt jo valmiiksi kamani oikein? Olisko sittenkin pitänyt liidata blokeissa? Laitoinko aivan liikaa ruuveja? Olikohan se menetetty aika kuitenkaan kiilan tai pitonin arvoinen, kun olisi voinut vaan edetä, kulkea metrin eteenpäin? Suunnittelinko päivän oikein? Nukuinko sittenkin tunnin liian pitkään?

Senja-48

Simuling with a Micro Traxion is an awesome thing. Learn it but please be safe, ok?

Senja-55Stora Hesten, Senja Island, Northern Norway

Kiipeilyn ja varmistamisen sujuvuus on yleensä yksi merkittävimmistä köysistöä hidastavista tekijöistä. Miettimisestä, arpomisesta ja uskalluksen keräämisestä tulee päivään helposti lisää tunti tai useampikin kun pitäisi vaan edetä. Vauhdin kannalta on väliä myös sillä, missä kunnossa olet ja millä rohkeudella toimit. Miten osaat lukea reittiä, minkälaisia päätöksiä teet ja miten nopeasti kuljet. Ottamatta kuitenkaan liikaa riskejä.

Senja-90

Lopulta se nopeus rakentuu pienistä asioista. Kaikki ne teot, joilla ei kuvittele olevan merkitystä muodostavat eron siinä, väsäätkö abalakoveja otsalampun valossa, laskeudutko pilkkopimeässä tai ehditkö pois ennen iltapäivän nousevaa tuulta. Moni hokee, että nopeutta saa lisää vain kokemuksella, mutta ei se ole ihan niin yksinkertaista. Vuodetkaan vuorella ei tuo lisää vauhtia, jos sitä ei aktiivisesti ala jossain vaiheessa ajatella.

Kesäisessä Norjassa keskiyön aurinko antaa sulle paljon armoa, eikä päiviä tarvi juuri suunnitella. Lähdet kun heräät, nukut kun väsyttää ja laskeudut auringon siintäessä kaukana horisontissa. Oot vapaa, eikä sulla ole juuri aikatauluja. Norjan kesät kostautuu helposti alpeilla tai talvisilla vuorilla. Kun pitäisi edetä, jäät paikoilleen.

Pelkäät yhtä hetkeä, muttet osaa varoa kokonaisuutta.

Senja-44

Coming down from Bringtinden. Before the winds so cold.


Senjan kaltaisiin paikkoihin suunnatessa on riski, että loma on vain päämäärätöntä ajelua vuonosta ja kalastajakylästä toiseen kiivettävää etsien. Samalla se antaa kuitenkin lupauksen seikkailusta ja liki koskemattomista vuorenrinteistä. Senjalla yksityiskohtaiset topot ja infopisteet loistavat poissaolollaan ja jäljelle jää vain sieltä täältä yhdistelmällä saadut tiedot. Senjalta ei juuri löydy kiipeilyä tukevaa infrastruktuuria.

Senja-16Senja-7

Senjan valtavasta potentiaalista huolimatta reiteistä on toistaiseksi julkaistu vasta Mini GuideSenja Mountain Lodgen omistaja, Bent Vidar Eilertsen oli kuitenkin lupaillut Emmalle kattavampaa topoa jo kai muutaman vuoden sisään. Bent Vidar on muuten kova jätkä, Bent on kiivennyt idolini Ines Papertin kanssa Senjan Finnkonalle reitin Finnmannen (M9, WI6+) osittain hajonneella hakulla.

Senja-72

Me lähdimme Senjalle aika hatarin tiedoin, lähinnä kai kesäisen Kvaloyan Senjalle johtavien tiekylttien hurmaamina. Ajatuksena oli paeta Stetindille tai Lyngeniin jos mitään ei tule vastaan, mutta toisaalta ilman varasuunnitelmiakin huonoin kohtalo Senjalla olisi ollut viettää viikko vuonoja tuijotellen ja laskien Norjan upeimpia vuoria.

Ja vuorilla vietetty loma ei ole koskaan pilalla.

Senja-81

Spot the van! The van is cool! Come and say hi!